EuroMineExpo 2016 ja lakko

”Ai jaa…! Sä olet yrittäjä. No, ei se sulla missään tunnu. Toisin se on tällaisella palkkatyöntekijällä.”

Ehkäpä typerin kommentti, jonka olen koskaan näin yrittäjänä kuullut. Aihe oli lakkoilu, ansiotulot, mikä merkitys on työn määrällä ja sillä panoksella, jolla ”kaikki” pyörii. Aihe on ajankohtainen ja mitä epämieluisin ja vaikea monelle. Itse kohtasin juuri omakohtaisesti lakkoilun vaikutukset, joten minulla on vahvasti oma subjektiivinen näkemys ja kokemus asiasta.

Isoin odotuksin lähdimme Pohjois-Ruotsiin kaivosalan messuille ja panostus oli tietysti taloudellisesti kova. Tiistaiaamu koitti ja ei muuta kuin reippain mielin osastolle. Pitkä päivä edessä… ”Hejsan. Hur läget…? Kabel osv…” Myyntimies tekee sen mitä osaa. Aukaisee suunsa. Tervehtii. Kysyy. Kuuntelee. Muutama päivittely, että kun vesi on märkää ja pellot kivisiä. Asiaan. Siitä on myyntimiehen harras messu tehty.

Itse messuilla ihmettelin hieman, että miksi osa sekä näytteilleasettajista että jokunen vieraskin oli hieman kireänä. Eikä vaan allekirjoittanut perus-viikkoa viettäessä. Syy selvisi aika nopeasti. SAS:n pilotit olivat lakossa. Kaikki kyseisen lentoyhtiön il capitanot olivat päättäneet todeta, että nyt ei lennetä. Tämän hyvän syyn vuoksi tilanne oli se, että osa messuille osallistuvista näytteilleasettajista ja mm. Ruotsin suurimman kaivoksen ihmiset eivät päässeet perille. Tulos: -35%:n alennus väkimäärässä edellisiin messuihin verrattuna. Tämä tarkoittaa seuraavia asioita ranskalaisin viivoin:

  • Vähemmän kontakteja
  • Vähemmän liidejä
  • Vähemmän tarjouksia
  • Vähemmän kauppaa
  • PERKELE!

Minua surutti, harmitti ja vee itutti siis jo pelkästään messujärjestäjän, paikallisen elinkeinoelämän (hotellit, ravintolat, matkamuistomyymälät, taksit – ihan kaikki) puolesta, että mitkä seuraamukset tällä lakolla olikaan pienelle 37 000:n asukkaan kaupungille. Aikaisemmin olen tainnut jossain tekstissä inistä, että tämän päivän maailma on enemmän sitä, että ”minulle enemmän” ja ”ketään ei ole valmis antamaan mitään”. En ole sata prosenttisen varma, että mikä lakkoilun syy olikaan, mutta jossain ”saavutetuista eduista tai enemmän minulle”- rajamailla n. 99 %:sen varmasti mentiin. Ja eikä se oikea lakon syy minua oikeasti edes kiinnostakaan. Lopputotuus on Stanley Cupin ratkaisevassa pelissäkin – kaikkien on pelattava samaa peliä tai muuten kauden päätteeksi ei kannua nosteta.

Jotain hyvää ruotsalaisistakin on sanottava. Heidän lakkoilun määrä vuositasolla on alle 10 lakkoa. Kun ME täällä Suomessa olemme tehneet siitä volyymilajin keskimäärin yli 100 lakolla vuodessa.

Mitä itseemme tämän lakon suhteen tuli, niin sen seurauksena saimme varmastikin vähemmän kontakteja, esiintyi vähemmän svengelskaa ja oli pienemmät jonot baaritiskillä. Kukin saa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Niin teen minäkin.